Kaamos

Ajattelin, että eihän täällä voi kaamosmasennusta tulla kun on niin paljon enemmän auringonvaloa talvellakin kuin Suomessa. Aika hyvin menikin joululle ja sitten olin siellä Jenkkilässä joulun aikaan, jossa vaan oli kaikki kivaa. Keksin kaikenlaisia syitä sille miksi v***ttaa, olen kyllästynyt ikuiseen opiskelijaelämään, koti-ikävä Suomeen, tunnen olevani epä-ihminen kun olen täällä vain väliaikaisella opiskeluluvalla, asunto on synkkä ja likainen, en harrasta liikuntaa tarpeeksi, en syö tarpeeksi kalaa/tuoreita kasviksia/hedelmiä/c-vitamiinia/foolihappoa jne... Mutta sitten tajusin, että kaamosmasennushan tässä on kyseessä. Sama mikä vaivaa Suomessa joka talvi. Ja joka kerta myös keksin erilaisia syitä siihen miksi sen hetkinen elämäni on sillä hetkellä perseellään, yhtenä vuonna minulla on liikaa kouluaineita eikä jää aikaa tehdä asioita, jotka ovat tärkeitä ja pitää itsestään huolta. Toisena vuonna taas koulua on liian vähän, joten passivoidun vain enkä saa aikaiseksi oikein mitään ja sen takia mieliala maassa. Joka kerta kuitenkin perimmäisenä syynä lienee ollut päivänvalon vähäisyys. Niin kai nytkin. Toisaalta helpottaa oloa kun tajuaa, että johtuu pimeydestä. Toisaalta ärsyttää alhainen energia-taso. Nyt kun vietän elämäni vuotta värikkäässä suurkaupungissa, saan ilmaisia laulutunteja viikottain huippu-laulunopettajalta ja minulla on mahdollisuus kunnolla panostaa siihen mihin haluan panostaa ilman töiden ja "ylimääräisten" kouluaineiden rasitusta, niin sitten vaan passivoidun ja voivottelen huonoa mielialaa. Ja unirytmi sekaisin, illalla ei nukuta ja aamulla nukuttaisi vaikka kuinka pitkään. Ulkona märkää ja lumi sulaa. Kevät tulee?