Aus der Tiefe rufe ich, Herr, zu dir

...on Bachin yksi ensimmäisistä kantaateista. Sen konsertoiva tyyli, vilkkaat, motoriset sävelkuviot ja kuoron tärkeä osuus ja virsimelodian runsas käyttö ovat tyypillisiä säveltäjän nuoruudenteoksien tunnuspiirteitä. Vai ovatko? Keksin tämän argumentin tässä ihan just, mutta onhan monissa muissakin Bachin kantaateissa konsertoivaa tyyliä, motorista liikettä ja virsisävelmien käyttöä. Mutta jotenkin tämä kantaatti kyllä viehättävyydessään kuulostaa nimenomaan nuoruudenintoa täynnä olevalta varhaisemmalta teokselta. Huomenna sen kuulee St. John-luterilaisessa kirkossa Montréalissa, Voces Boreales-kuoron ja Montrealin sinfoniaorkesterin muusikoiden tulkintana. Tenorisolistina meikäläinen. Ihan hauskaa. Toivottavasti on ääni kunnossa, tänään ääni kyllä kulki hyvin laulutunnilla vaikka iskikin nuha eilen illalla.